Luin juuri artikkelin suomalaisten huijaamisista viime vuonna. Artikkeli löytyy tästä linkistä: https://www.finanssiala.fi/uutiset/huijareilla-oli-aktiivinen-vuosi-2023-pankit-saivat-estettya-digihuijauksia-lahes-33-miljoonan-euron-edesta/

Suomalaiset menettivät vuonna 2023 yli 44 miljoonaa euroa huijareille. Todellinen luku lienee suurempi, koska tuossa ovat vain pankkien tietoon tulleet huijaukset. Luku olisi huomattavasti isompi, jos pankit eivät olisi keskeyttäneet osaa huijauksista. Kiitos siitä pankeille.

Summat ovat nousussa. Nousua edellisvuodesta on 36%. Tottakai nuo määrät ovat nousussa, kun niin helpolla ja suhteellisen pienellä riskillä hankkii isoja summia. Samalla nousutahdilla pari vuotta eteenpäin ja se alkaa näkyä jo valtion taloudessa. Jossain vaiheessa jonkun tahon täytyy alkaa ottamaan asia vakavasti.

Tämä on juuri sitä verkkorikollisuutta, jota vastaan olen tässä jo noin puoli vuotta taistellut. Tietenkin oma panokseni on vain pisara meressä. Valitettavasti. Siksi perustin blogin aiheen ympärille, jotta tietoisuus aiheen ympärillä Suomessa kasvaisi.

Toivoin blogini myös aloittavan jonkinlaisen trendin, jossa huijarin huijaamisesta tulisi hauska harrastus suomalaisille. Olen pyrkinyt kertomaan asiasta enemmän tai vähemmän hauskalla tavalla, vaikka en mielestäni mitään vitsejä ole sekaan kirjoitellutkaan, enkä varsinaisesti ole pyrkinyt olemaan hauska. En tiedä onko tämä lainkaan hyvä tapa pyrkiä saamaan lisää harrastajia aiheen pariin. Meitä huijarin huijareita tarvitsisi olla pienen armeijan verran, jotta sillä olisi minkäänlaista isompaa vaikutusta asiaan.

Valitettavasti blogini ei tosin lähtevän lentoon. Päivittäisiä sivulatauksia on ollut parhaimmillaankin alle sata päivässä. Se on perkeleen vähän ja todennäköisesti lukijat ovat sellaisia, jotka eivät huijauksiin haksahda.

Mutta miten tavoittaa ne ihmiset, jotka todella haksahtavat verkkohuijauksiin? Sitä olenkin miettinyt usein ja paljon. En ole keksinyt mitään vastausta kysymykseen. Ainoa ja huono vastaus on se, että jatkan verkkohuijareiden jallittamista ja kirjoitan niistä blogiini. Valitettavasti näiden huijareiden viestejä ei tunnu tulevan sähköpostiini kovinkaan usein. Jos siis vastaanotat huijaussähköpostin, kerro asiasta kommenteissa.

Toinen kysymys on se, miten kirjoittaa asiasta niin, että se helpoiten huijauksiin haksahtava kansanosa tajuaa asian. Ja osaa sitten tosi paikan tullen tunnistaa huijauksen ja toimia asiaan kuuluvalla tavalla?

Olen kuvitellut, että paljastamalla huijausten eteneminen ja siitä kirjoittaminen saattaisi jollekin lukijalleni muistua mieleen sitten tosi paikan tullen. Ja näin hän voisi sitten välttyä huijaukselta. Parhaimmassa tapauksessa hän tietenkin huijaisi huijaria. Ja pitäisi tietenkin hauskaa huijarin kustannuksella siinä samalla. En oikein tiedä, voiko tuollainen idea edes toimia. Oikeastaan huijauksen välttämiseen riittää tavallinen maalaisjärki. Yleisesti ottaen sellaista mielestäni suomalaisilta kyllä löytyy, mutta kuten luvut näyttävät, sitä ei silti aivan kaikilta löydy.

Valitettavasti artikkeli ei paljasta sitä, mistä ihmisryhmästä huijauksiin haksahdetaan eniten. Oman mutuni mukaan se saattaisi olla keski-iän reilusti ylittäneet. Omat vanhemmat saattaisivat langeta helposti moisiin ansoihin, mutta heillä on suojanaan yksi hieno luonteenpiirre. Se on se, että he eivät ole rahanahneita.

Toinen heitä suojaava asia on se, että heidän englanninkielen taitonsa on niin heikko. Eivät he osaa esimerkiksi vastata puhelimeen englanniksi, jos sellainen sattuu kohdalle. Sain sellaisen puhelun joitain vuosia sitten itse. Voisin itseasiassa kirjoittaa siitä blogiini tarkemmin myöhemmin.

Toki huijauksia on paljon suomeksikin. Esimerkkinä tästä viime joulukuussa puhelimeeni tullut tekstiviesti. Kirjoitin siitä silloin lyhyesti tänne: https://huijarinhuijarin.vuodatus.net/lue/2023/12/roskapostia-ja-vituilleen-menneita-huijarin-huijaamisia.

Tuon tekstiviestin vastaanottamisen jälkeen vannotin vanhemmilleni moneen kertaan, että mitään linkkiä ei saa avata tekstiviestistä tai sähköpostista suoraan. Aina pitää mennä palveluun omaa reittiä aivan kuten ennenkin on mennyt oli kyseessä omavero tai verkkopankki. En ole varma, onko tämä oppi mennyt perille. Aion vannottaa sitä heille myöhemmin lisää, sillä kertaus on opintojen äiti. Vanhempani ovat tosin jo sen verran höppänöitä, että kertausta tarvitaan näillä kilometreillä jo melko paljon.

Varoitin tekstiviestinä tulleesta kalasteluviestistä myös muita tuttaviani välittömästi, mutta osa vaikutti hieman loukkaantuneen varoituksistani. Erityisesti yksi henkilö, joka melkein lankesi erääseen toiseen nettihuijaukseen joskus kesällä. Miten siis varoittaa ihmisiä niin, etteivät he loukkaannu? Jotenkin tuntuu, että juuri he, joita on syytä varoittaa, loukkaantuvat juuri varoituksista herkimmin.

Jotenkin tuntuu, että vaikka aiheesta on kyllä uutisoitu ja varoiteltu vähän joka mediassa aina silloin tällöin, eivät ihmiset oikein tunnu ottavan varoituksia vakavasti. Aivan kuin ihmiset ajattelisivat, että tuo ei minua koske, en ole niin tyhmä, että tuollaiseen lankeaisin. Ja sitten asia jää siihen. Asiaa ei ajatella sen pidemmälle. Ja lukujen perusteella sitten kuitenkin huijauksiin langetaan.

Siksi tätä blogia kirjoitan, oli sillä vaikutusta tai ei.